Pikalainat vai kulutusluotot?

Viime aikoina suomalaiset ovat saaneet seurata eduskunnassa käytävää kiivasta keskustelua ns. pikaluotoista, eli tutummin pikavipeistä. Lähes aina vipeistä puhuttaessa saadaan aikaan jonkin asteisia erimielisyyksiä, ja harvasta pikavippeihin liittyvästä asiasta ollaan samaa mieltä niin eduskunnassa kuin myös vippiyritysten edustajien keskuudessa.

Yksi harvoista asioista, joista ollaan molemmilla puolilla samaa mieltä, on että pikalainat ovat hyvin harvoissa tapauksissa syynä ylivelkaantumiselle. Tätä puoltavat myös tilastotiedot, joiden mukaan vain alle yksi prosentti luottotietoihin merkityistä maksuhäiriömerkinnöistä aiheutuu pikavipeistä.

Selvästi pikavippejä useammin maksuhäiriömerkintöjen syynä ovat selvästi suuremmat kulutusluotot. Tässä kohtaa tuleekin muna vastaan kana ilmiö – kumpi oli ensin? Perinteinen kulutusluotto on selvästi vippiä suurempi, mutta toisaalta taas edullisempi. Vipit taas vastoin ovat kalliimpia, mutta toisaalta pieniä ja lyhytaikaisia.

Julkisuudessa on ainakin puhuttu, että vippejä otettaisiin silloin, kun suurempien kulutusluottojen lyhennyksistä ei enää selvitä. Tuntuukin omituiselta, että nyt eduskunnassa ollaan kuitenkin kieltämässä pieniä ja lyhytaikaisia luottoja. Jos suuret lainat ovat ne, jotka alun perin aiheuttavat ongelmia, miksi yhtäkkiä kielletään pienet pikavipit, jotka eivät ole ongelmien todellinen syy?

Toisaalta, tuskinpa edes kulutusluotot ovat oikeasti ongelmien alku ja juuri. Suomalaisten tulisi ennemmin katsoa peiliin, niin ongelman todellinen syy voisi löytyä. Ihmisten henkilökohtainen taloudenhallinta on erittäin hataralla pohjalla, eikä ihme. Kouluissa opetellaan kyllä ties minkä kasvien taloudenkielisiä nimiä, mutta taloudenhallinnasta ei taas montaakaan tuntia.

Ennemmin turvaudutaan ajattelutapaan, että jokaiselle on täysin selvää, ettei lainaa yli varojen voi ottaa. Näinhän sen luulisikin olevan – mutta kun ei ole. Ihmiset eivät perehdy tarpeeksi omaan taloudelliseen tilanteeseensa ennen lainan hakemista, jolloin tulee helposti otettua suurempi laina, kuin mitä on varaa maksaa. Tällaisessa tilanteessa mielestäni syyllinen ei ole otettu kulutusluotto tai pikavippi, vaan lainan hakija itse.

Suomen Pienlainayhdistys on toivonut, että Suomeen voitaisiin lähes jokaisen muun Euroopan maan tavoin ottaa käyttöön positiivinen luottorekisteri. Positiivisen luottorekisterin erona nykyiseen verrattuna olisi se, että luotontarjoajat, kuten pikalainapalvelut ja pankit, voisivat nähdä lainojensa hakijoilla jo olemassa olevat velat.

On totta, että positiivisella luottorekisterillä saataisiin epäilemättä ylivelkaantumisia vähenemään, mutta toisaalta vaakakupissa painaa yksityisyydensuoja. Positiivinen luottorekisteri antaisi luotontarjoajille kuitenkin mahdollisuuden saada selville niin monia asioita, että kuluttajista tuskin kovinkaan moni ilahtuisi.

Nähtäväksi jää, keksitäänkö kaikkia osapuolia tyydyttävä ratkaisu. Sellaista on varmasti vaikea löytää, mutta mielenkiinnolla odotamme, millainen ratkaisu tulee olemaan.

Leave a Reply

Your email address will not be published. Required fields are marked *